top of page
  • Writer's pictureENSEMBLE

Äidinkielenä monikielisyys - useamman kielen merkitseminen mahdollistettava väestötietojärjestelmään

Familia ry on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea eri syistä Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kaksisuuntaista kotoutumista.

Suomi on monikielinen maa, mutta virallisesti jokaisella voi olla vain yksi rekisteröity äidinkieli. Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi parempien monikielisten palvelujen suunnittelun esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. Se antaisi myös paremman kuvan siitä, mitä kieliä Suomessa käytetään, ja edistäisi myös perheessä käytettyjen kielten tasa-arvoa ja antaisi paremman kuvan yksilöiden kielellisestä identiteetistä. Mahdollisuus rekisteröidä useamman äidinkielen merkitsisi myös sitä, että monikielisten lasten vanhempien ei tarvitsisi valita yhtä kieltä toisen sijasta, ja lapsi voisi saada paremman yhteyden molempien vanhempien kieleen ja perintöön. Myös monikieliset aikuiset voisivat rekisteröidä useamman kuin yhden äidinkielen, mikä parantaisi heidän identiteettinsä tunnetta ja yhteyttä omaan kulttuuriinsa. Euroopan neuvoston ministerikomitea on suositellut, että Suomessa pitäisi olla mahdollista rekisteröidä useampi kuin yksi äidinkieli. Komitea on myös suositellut, että kielivalinnan tulisi perustua ihmisten omaan valintaan. Väestötietojärjestelmään ei sisällytetä muita yksilön puhumia kieliä, kuten kotikieltä tai muuta opittua kieltä. On harhaanjohtavaa ottaa tietoja rekisteristä, jos tiedot eivät edusta ihmisiä. Monikielisyys on yhä yleisempää, joten on aika muuttaa vanhentunutta järjestelmää niin, että se kuvastaa väestöä tarkemmin.


Allekirjoita kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710


MIHIN TIETOA REKISTERÖIDYSTÄ ÄIDINKIELESTÄ KÄYTETÄÄN –

JA MIKSI NYKYINEN JÄRJESTELMÄ EI TUE KÄYTTÖTARKOITUSTA?

Väestötietojärjestelmään kirjattu kieli toimii viranomaisille apuvälineenä monella eri tapaa. Tietoa käytetään esimerkiksi palveluiden suunnittelun ja palvelutarpeen ennakoinnin tukena. Nykyinen yhden äidinkielen rekisteröintijärjestelmä ei anna todenmukaista kuvaa eri alueiden kielellisestä kirjosta, joten järjestelmä ei todellisuudessa tarjoa kunnille heidän tarvitsemaansa tietoa.

Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten henkilöiden määrä vuoden 2021 lopussa oli 8,3 prosenttia koko väestöstä. Todellisuudessa henkilöiden, jotka puhuvat muuta kuin kotimaista kieltä, määrä on huomattavasti korkeampi. Vieraskielisten- sekä kaksi- ja monikielisten perheiden vanhemmat saattavat kirjata lapsensa äidinkieleksi suomen, koska he uskovat sen helpottavan lapsen arkea. Esimerkiksi huoli lapsen eriarvoisesta kohtelusta rekisteröidyn äidinkielen suhteen, tai tarve todistella omaa kotimaisen kielen kielitaitoa saa usein vanhemmat kirjaamaan valtaväestön kielen lapsen äidinkieleksi. Lasten todellinen kielitaito ei näin ollen välity rekisteristä.

Mahdollisuus kirjata useampi kuin yksi äidinkieli väestötietojärjestelmään helpottaisi merkittävästi kuntien monikielisyyttä tukevien palveluiden suunnittelua ja mitoittamista. Nykyisen rekisteröintitiedon mukaan esimerkiksi oman äidinkielen opetuksen tarvetta ei onnistuta arvioimaan oikein. Rekisteröimällä useampi äidinkieli voitaisiin taata jokaiselle Suomessa asuvalle kaksi- ja monikieliselle henkilölle tämän ansaitsema, oikeanlainen tuki. Jokaisella on nimittäin oikeus omaan kieleen – olkoon se yksikössä tai monikossa.

Muutosta on suositellut Euroopan neuvoston ministerikomitea. Komitea on suositellut, että Suomessa tulisi helpottaa moni-identiteetin ja useampaan kieliyhteisöön kuulumisen ilmoittamista väestötietojärjestelmään. Komitea on pyytänyt Suomen viranomaisia varmistamaan vapaata itseidentifikaatiota koskevan periaatteen (puitesopimuksen 3 artikla) mahdollistamalla sen, että väestörekisteriin voidaan merkitä henkilön kuuluminen useisiin eri väestö- tai kieliryhmiin, jotta tiedot kuvastaisivat paremmin yksilön omaa valintaa.

Rekisteröintijärjestelmä on päivitettävä tukemaan Suomessa asuvien kielellistä moninaisuutta. Kaksi- ja monikielisyys on merkittävä osa lukuisten henkilöiden elämää, arkea ja identiteettiä. On aika tunnistaa Suomen moninaisuus ja tehdä useamman äidinkielen rekisteröimisestä mahdollista.


6 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Avoin kirje sateenkaarinuorille

Juno Keijupuro Kirjoitan jokaiselle sateenkaarinuorelle näin kokemusasiantuntijan roolista, asioista, jotka olen omalla matkallani oppinut. Kirjoitan asioista, jotka olisin ehkä nuorempana toivottu, e

Seksuaalikasvatus sukupuolistuneen väkivallan ehkäisijänä

Riikka Pöntinen Kirjoittaja on vuonna 2021 perustetun seksuaalikasvatuksen edistämiseen keskittyvän järjestön, Valtakunnallisen seksuaalikasvatuksen verkoston VALVE ry:n puheenjohtaja sekä kasvatustie

bottom of page